Tänään saapui joukko uusia kolikoita kokoelmaani. Nyt ostetut/hankitut kolikot olivat: Viron käyttökolikot (2011) 1 c – 2 €, sekä erikoiskakkoset Belgia 2010 (EU-puheenjohtajuus) ja Kreikka 2010 (Marathonin taistelu).

Kaikki edellä mainitut kolikot on jo lisättynä blogin “Rahani” kohtaan. Lisäksi lisäilin sinne tänään myös paikallisessa postikonttorissa marraskuussa vaihtamani Satakunnan maakuntarahan.

10 000 katselun raja on rikkoutunut blogissa. Kiitokset kaikille kävijöille ja tervetuloa uusestaan!

Uuden eettisen juhlarahan teemana luovuus

Lapset ja luovuus -juhlaraha julkistettiin 20.10. Kolikon tie -näyttelyn avajaisissa Heurekassa. Juhlaraha kuuluu Suomen Rahapajan Eettiset juhlarahat -sarjaan ja se on osoitus luovuuden tärkeydestä maailmassa. Lapset ja luovuus -juhlaraha on ensimmäinen juhlaraha, jonka aiheen valitsi yleisö.

Olla ihminen on olla luova. Lapsia tulee kannustaa luovuuteen, josta syntyy kaikki uusi. Lapset ja luovuus -juhlaraha julkistettiin Kolikon tie -näyttelyn avajaisissa 20.10. Näyttely on Suomen Rahapajan päätapahtuma juhlavuonna 2010, jolloin yhtiö ja suomalainen raha täyttävät 150 vuotta.

Eettinen juhlaraha viestittää siitä, mikä on tärkeää

Lapset ja luovuus -juhlaraha kuuluu Suomen Rahapajan Eettiset juhlarahat -sarjaan. Sarjassa on aikaisemmin ilmestynyt Rauha ja turvallisuus -juhlaraha vuonna 2009.

”Eettisillä juhlarahoilla voidaan nostaa elämän tärkeitä asioita esille. Juhlaraha on media – sen avulla voidaan välittää olennaisia sanomia. Luovuus on ihmisen arvokkain ominaisuus, jota kaikkien täytyy vaalia”, Suomen Rahapajan toimitusjohtaja Paul Gustafsson sanoo.

Taidelukiolaiset luovuuden kimpussa

Yli tuhat Suomen Rahapajan verkkosivuilla kävijää äänesti Lapset ja luovuus -juhlarahan aiheeksi Roope Määtän ehdotuksen Taivaanrannan tuolla puolen. Määttä opiskelee Kajaanin lukion taidelinjalla.

”Luovuus on mielestäni mahdottomuuden tavoittelemista ja sen yli näkemistä. Lapset ja luovuus -juhlaraha kuvaa hetkeä, kun yksi mahdoton on saavutettu ja kurotetaan jo kohti uutta mahdottomuutta. Juhlaraha kuvastaa kuitenkin myös, että omat juuret on aina syytä muistaa”, Määttä kuvaa.

Kaikki ehdokkaina olleet työt olivat taidelukiolaisten teoksia. Kaiken kaikkiaan kilpailuun saapui 48 työtä. Toiseksi äänestettiin Helsingin kuvataidelukion opiskelijan Jonna Poutiaisen ehdotus Hiekkaleikkejä. Kolmanneksi sijoittui Lahden Tiirismaan lukiossa opiskelevan Katri Pirin ehdotus Tutkiva luovuus.

Lähde: http://www.suomenrahapaja.fi/fin/suomen-rahapaja/aineistopankki/uutiset/uuden-eettisen-juhlarahan-teemana-luovuus

2 euron erikoisrahan ”Suomalainen raha 150 vuotta” julkaisupäivä siirtyy aikaisemmin ilmoitetusta. Erikoisrahaa voi tilata verkkosivuiltamme 15. päivä marraskuuta alkaen. Vastaavasti myös proof-rahasarjan 2010 ja BU-rahasarjan 2010/II ”Luonnon monimuotoisuus” julkaisupäivät siirtyvät, koska ne sisältävät 2 euron erikoisrahan. Myös näitä rahasarjoja voi tilata verkkokaupastamme 15. marraskuuta alkaen.

Julkaisupäiviä on jouduttu siirtämään tuotantoaikataulun muutosten vuoksi. Olemme pahoillamme näistä poikkeuksellisista muutoksista ja toivomme, että aikataulumuutokset eivät aiheuta kenellekään harmia.

Lähde: http://www.suomenrahapaja.fi/fin/suomen-rahapaja/aineistopankki/uutiset/muutoksia-suomen-rahapajan-tuotteiden-julkaisupaivissa

Suomen leijona suomalaisiin käyttörahoihin

Suomalainen käyttöraha saa ensi vuonna uusia piirteitä, kun Suomen Rahapajan valmistajan tunnus kolikoissa vaihtuu. Vanha runsaudensarvi vaihtuu kolikoissa Suomen Rahapajan Leijona-tunnukseen. Rahapajat lyövät perinteisesti rahoihin oman tunnuksensa.

Suomalaisten kolikoiden kansallisella puolella oleva rahamestarin tunnus vaihtuu ensi vuonna. Suomen Rahapajan valmistamissa rahoissa on vuodesta 2011 alkaen Leijona-tunnus valmistajan merkkinä. Uudistus on osa 150-vuotiaan Suomen Rahapajan ilmeen kirkastamista. Kahden euron kolikoissa tunnus on kuvattuna hiukan muita kolikoita suurempana.

Vuonna 2010 kiertoon tulevista kolikoista vain 15.11.2010 julkaistavassa kahden euron erikoisrahassa on uusi valmistajan tunnus.

Jo muinaiset roomalaiset tunsivat rahamestarin leiman

Rahamestarin leima lyötiin kolikoihin jo antiikin Kreikassa ja Roomassa. Rahapajat ympäri maailman lyövät valmistamiinsa metallirahoihin edelleen omat tunnuksensa. Tunnuksena on usein rahapajan johtajan sukunimen alkukirjain.

Myös Suomen Rahapajan tunnus viittasi kolikoissa johtajan nimeen vielä vuoteen 2007 saakka. Vuonna 2007 Suomen Rahapajan lyömien käyttörahojen kirjaintunnukseksi tuli Suomen Rahapajan runsaudensarvi-tunnus. Vuoden 2010 alussa Suomen Rahapajan nimi ja ilme uudistuivat osana yhtiön 150. juhlavuotta ja uudeksi tunnukseksi tuli Suomen Leijona.

Lähde: http://www.suomenrahapaja.fi/fin/suomen-rahapaja/aineistopankki/uutiset/suomen-leijona-suomalaisiin-kayttorahoihin

Tulipas sitten pitkästä aikaa hankittua lisäystä kolikkokokoelmaani otsikossakin mainitulla uudella “Varsinais-Suomen maakuntarahalla”, joka on uusin tulokas Suomessa julkaistuihin 5 € juhlarahoihin. Oman kappaleeni kolikkoa hankin paikallisesta Postissa itselleni vaihtamalla. Tämä kolikko on osa 9 maakuntakolikon sarjaa, joiden kaikkien pitäisi ilmestyä ensi vuoden loppuun mennessä. Seuraavaksi vuorossa on Satakunnan maakuntaraha, jonka julkaisun pitäisi olla ensi kuussa (marraskuu 2010).

Ensimmäinen käyttöraha leijonatunnuksella

a

Suomen Rahapaja julkaisee kahden euron erikoisrahan 29.10.

a

Suomen Rahapaja lyö vuoden 2010 erikoiseuron suomalaisen rahan 150. juhlavuoden kunniaksi. 2 euron erikoisraha on ensimmäinen käyttöraha, jossa on Suomen Rahapajan uusi leijonatunnus. Reijo Paavilaisen suunnitteleman erikoiseuron kansallisella puolella on yhteisiä piirteitä Suomalainen raha 150 vuotta -juhlarahan kanssa.

a

Kukin euroja käyttävä maa saa laskea liikkeelle kerran vuodessa kahden euron erikoisrahan. Kansallisen puolen teemakuva erottaa erikoiseuron muista vuoden eurorahoista.

a

Tarkkaile lompakkoasi!

a

Tarkkasilmäinen voi havaita jokaisesta Suomen Rahapajan valmistamasta eurokolikosta Suomen Rahapajan tunnuksen. Vuoden 2010 2 euron erikoisraha on ensimmäinen eurokolikko, joka lyödään Suomen Rahapajan uudella leijonatunnuksella. Suomen leijona korvaa aikaisemman runsaudensarvitunnuksen.

a

Vuonna 2010 kahden euron erikoisrahan kansallisella puolella on kuvattuna tyylitelty Suomen leijona. Erikoiseuron kansallisen puolen design muistuttaa Suomalainen raha 150 vuotta -juhlarahan muotoilua ja sen on suunnitellut kuvanveistäjä Reijo Paavilainen.

a

Erikoisrahan arvopuoli on samanlainen kuin tavallisessa käyttörahassa. Erikoiseurot ovat laillisia maksuvälineitä kaikissa euromaissa.

a

Suomalainen raha 150 vuotta

a

Joulukuussa 1859 senaatti anoi keisarilta lupaa omaan rahayksikköön todeten ruplan olevan liian suuri rahayksikkö Suomen kaltaiselle köyhälle maalle.

a

Senaatin täysistunnossa 10. maaliskuuta 1860 tehtiin päätös, että rahayksiköksi ehdotetaan markkaa, joka olisi neljännesruplan arvoinen ja jakautuisi sataan penniin. Ehdotuksen perusteella keisari Aleksanteri II vahvisti uuden rahayksikön 4. huhtikuuta 1860.

a

Lapset ja luovuus -juhlaraha on ensimmäinen virallinen suomalainen juhlaraha, joka valitaan yleisöäänestyksellä. Suomen Rahapajan verkkosivuilla kävijä voivat äänestää suosikkiaan 11 ehdokkaan joukosta 18. kesäkuuta saakka. Ehdokkaana olevat kilpailutyöt ovat kuvataidelukioiden opiskelijoiden teoksia.

Eniten ääniä saaneesta kilpailutyöstä Suomen Rahapaja valmistaa juhlavuoden viimeisen juhlarahan, joka julkistetaan 20. lokakuuta Heurekassa. Kaikki Suomen Rahapajan verkkosivun kävijät voivat osallistua äänestykseen. Kaikkien äänestäjien kesken arvotaan Lapset ja luovuus-juhlaraha ja Suomen Rahapajan valmistamia koruja.

Juhlarahalautakunta uudistaa perinteitä Suomessa

Juhlarahalautakunta uudistaa perinteistä menettelytapaa, kun yleisö saa mahdollisuuden vaikuttaa juhlarahan valintaan äänestämällä lautakunnan esivalitsemista töistä suosikkinsa. Suomessa juhlarahan lopullisen valinnan on aina tähän asti tehnyt valtionvarainministeriön asettama juhlarahalautakunta.

Juhlarahalautakunta on pysyvistä jäsenistä ja heidän lautakuntaan kutsumistaan asiantuntijoista koostuva lautakunta, jonka puheenjohtaja on professori Yrjö Sotamaa Taideteollisesta korkeakoulusta. Pysyvinä jäseninä lautakunnassa ovat Suomen Rahapaja Oy:n toimitusjohtaja Maarit Aarni-Sirviö, vanhempi budjettisihteeri Marja Kirppu valtiovarainministeriöstä, Helsingin yliopiston dosentti Maria Lähteenmäki sekä Ateneumin taidemuseon intendentti Heikki Malme.

Taidelukiolaiset ehdokasteosten suunnittelijoina

Ehdokkaina olevat kilpailutyöt ovat Helsingin kuvataidelukion, Kajaanin lukion, Lapinlahden lukion, Savonlinnan taidelukion ja Lahden Tiirismaan lukion opiskelijoiden teoksia.

Lapset ja luovuus -juhlarahan palkintolautakunta valitsi kilpailuun saapuneesta 48 kilpailutyöstä 11 työtä yleisöäänestykseen. ”Voittajaehdokas oli tarkoitus valita 10 ehdokkaan joukosta. Kilpailutöiden taso oli kuitenkin erittäin korkea, joten valitsimme jatkoon yhden ylimääräisen työn”, juhlarahalautakunnan puheenjohtaja Yrjö Sotamaa kertoo. Kukin taidelukio saa stipendin. Lisäksi kolme eniten ääniä saaneet työt palkitaan.

Luovuus on lasten oikeus

Lapset ja luovuus-juhlaraha kuuluu Eettiset juhlarahat -sarjaan. Luovuus on ihmisten arvokkain ominaisuus – siitä versoaa hyvä elämä ja elinvoimainen yhteiskunta ja kulttuuri. Lapsia on rohkaistava luovaan ilmaisuun ja ajatteluun.

Eettisen juhlarahan suunnittelukilpailussa on korostettu näkemystä ja sanomaa teknisen osaamisen sijaan. Lapset ja luovuus-juhlarahakilpailun palkintolautakunnan asiantuntijajäseninä olivat erityisasiantuntija Sara Park Unicefista, viestintäjohtaja Liisa Partio Mannerheimin Lastensuojeluliitosta sekä toiminnanjohtaja Erja Väyrynen Kuvataideopettajat ry:stä.

Tiedotteen uutisen alkuperäinen lähde:
http://www.suomenrahapaja.fi/fin/suomen-rahapaja/aineistopankki/uutiset/lapset-ja-luovuus-juhlaraha-lasten-luovuuden-puolesta

Suora linkki äänestyssivulle:
http://www.suomenrahapaja.fi/fin/verkkokauppa/lapset-ja-luovuus-juhlarahakilpailu

Kolikon kääntöpuoli -blogissa on nyt 5000 katselukerran raja rikkoutunut. Kiitos kaikille kävijöille ja tervetuloa uudestaan!